Tekijänoikeuksien taloudellinen merkitys

Tekijänoikeusteollisuuden jalostusarvo on ollut jatkuvassa nousussa. Vuoden 1997 tasolla mitattuna se oli 4.13 % brutto-kansantuotteesta (BKT). Vuonna 1988 arvoksi saatiin 2.92 %. Vuotuinen keskimääräinen 8.3 % kasvu tekijänoikeusaloilla oli ollut kaksinkertainen talouden keskimääräiseen kasvuun verrattuna. Tekijänoikeudet työllistivät 86.000 työntekijää, noin 4 % koko työvoimasta.

Tiedot on saatu Tekijänoikeusinstituutin toimeksiannosta Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen Mediaryhmässä tehdystä tutkimuksesta. Professori Robert G. Picard johti tutkimusta ja vastuullisena tutkijana oli Petteri Sinervo.

Tutkimuksen piirissä olivat ne keskeiset toimialat, jotka tuottavat tekijänoikeudella suojattuja teoksia ja muita suojankohteita. Keskeisiä teollisuudenaloja olivat: lehdistö ja kirjallisuus, musiikki, teatteri ja ooppera, elokuvat ja videot, valokuvaus, kuvataiteet, radio ja TV, ohjelmistot ja tietokannat, arkkitehtuuri, mainonta sekä teollinen muotoilu. Alojen 56 miljardin markan kokonaisliikevaihdosta jalostusarvoksi mitattiin BKT-vertailuun 26 miljardia markkaa.

Graafinen teollisuus ja ohjelmistoala olivat selvästi muita suurempia. Musiikkiteollisuuden arvoksi mitattiin 0.20 % ja työllisyysvaikutus 4400 henkilöä. Elokuva- ja videoryhmän vastaavat luvut olivat 0.09 % / 2500 henkilöä.

Tutkijat tekivät havaintoja myös oikeudesta riippuvaisista aloista, joiden toiminta olennaisesti riippuu tekijänoikeusaineistoista: esim. viihde-elektroniikka, soittimet, tieto-koneet, valokuvaus- ja elokuvalaitteet. Niiden kokonaisliikevaihdosta – 30 mrd mk – kuudennes kasvatti jalostusarvoa. BKT-osuus oli 0.92 % näin laskettuna. Keskeisten ja riippuvien alojen yhteisvaikutus on jo yli 5 % BKT:stä. Vastaavia tasotietoja on saatu myös tuoreimmista ulkomaisista tutkimuksista mm. Yhdysvalloissa ja Hollannissa.

Raportti toteaa, että myös muilla alueilla, esim. huonekalu- ja vaatetusteollisuudessa jalostetaan teoksia ja tehdään suunnittelutyötä. Niitä ei ole kuitenkaan huomioitu lopputuloksissa. Samoin julkisen hallinnon tiedot ja piraattimarkkinat on jätetty tarkastelun ulkopuolelle.

Tutkimusta on tarkoitus jatkaa. High tech- ja tietoteollisuus ovat olleet nopeassa kasvussa vuoden 1997 jälkeen. Uudet jalostusarvomittaukset vahvistanevat edelleen tekijänoikeuksien taloudellista ja työllistävää merkitystä. Siirtyminen tieto-yhteiskuntaan toteutuu myös kansantalouden mittareilla arvioituna yhä painavammin.
(AA)