21.8.2014 Musiikin suoratoisto jatkaa voimakasta kasvua

Digitaalisten musiikkipalvelujen myynti kasvoi vuoden 2014 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana 17 prosenttia vuoden 2013 vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Musiikin suoratoisto jatkaa voimakasta kasvua - CD myynnin lasku veti kokonaismarkkinan laskuun

Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n jäsenyhtiöiltään keräämän tiedon mukaan digitaalisten musiikkipalvelujen myynti kasvoi vuoden 2014 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana 17 prosenttia vuoden 2013 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kasvu tuli musiikin suoratoisto- eli ns. striimauspalveluista. Tilastoissa on ensimmäistä kertaa huomioitu myös videoiden suoratoistopalvelu YouTube.

Digitaaliset musiikkipalvelut muodostivat Suomessa vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla jo 58 prosenttia äänitemusiikin kokonaismarkkinoista. Digimyynnin osuus koko vuoden äänitemyynnistä jäänee jonkin verran pienemmäksi johtuen CD -levyjen myynnin painottumisesta vuoden viimeiselle kvartaalille, erityisesti joulukauppaan.

Äänitemusiikin kokonaismyynti laski suoratoiston positiivisesta kehityksestä huolimatta vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla 11 prosenttia. Lasku johtuu pääosin CD- ja DVD-levyjen myynnin pienenemisestä, tosin myös äänitteiden latauskauppa laski jo toisena vuonna peräkkäin. Vinyylilevyjen myynti sen sijaan jatkoi kasvua, edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna vinyylimyynti lisääntyi 52 prosenttia. Fyysisten äänitteiden myynnin osuus Suomen kokonaismarkkinasta on yhä merkittävästi suurempi kuin vaikkapa Ruotsissa tai Norjassa.

Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden markkinaosuudet

Musiikkituottajien jäsenyhtiöistä suurimmaksi vuoden 2014 ensimmäisellä puolikkaalla nousi Sony Music Entertainment Finland 31,05 prosentin markkinaosuudella. Kolme yhtiötä kilpailee tällä hetkellä varsin tasaväkisesti, sillä toiseksi sijoittuneen Universal Musicin markkinaosuus oli 30,33 prosenttia ja Warner Music Finlandin 29,92 prosenttia.

Suomalaiset haluaisivat kuunnella enemmän musiikkia - älypuhelin kuuntelulaitteena alihyödynnetty

Tutkimusyhtiö Consumer Compass - Kuluttajatieto Oy tutki huhtikuussa 2014 Musiikkituottajien toimeksiannosta 16 - 54 -vuotiaiden suomalaisten musiikinkulutustapoja ja kuuntelutottumuksia.

Tutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista kaikissa ikäryhmissä haluaisi kuunnella enemmän musiikkia kuin he tällä hetkellä kuuntelevat. Kuuntelua lisäisi vastaajien mukaan erityisesti musiikin kuuntelun helpottuminen tarjoamalla esimerkiksi tietokoneen, älypuhelimen ja musiikkipalvelut yhdistäviä paketteja. Lisäksi toivottiin kohdennettuja ja personoitavia radion kaltaisia palveluita sekä mahdollisuutta käyttää internetin musiikkipalveluita autossa.

Tärkein musiikinkuuntelulaite vastaajien keskuudessa oli autosoitin. Toiseksi eniten musiikkia ilmoitettiin kuunneltavan kannettavan tietokoneen tai pöytätietokoneen välityksellä. Älypuhelinta pidettiin vasta kolmanneksi tärkeimpänä musiikin kuunteluvälineenä.

Tutkimusyhtiö Ipsos Media CT:n viime vuonna viidessä eurooppalaisessa maassa toteuttamassa tutkimuksessa älypuhelin oli musiikin kuuntelulaitteena yhtä suosittu kuin tietokone. Suomessa tietokone on peräti kaksi kertaa suositumpi kuuntelulaite kuin älypuhelin. Vaikuttaisi siltä, että älypuhelimen käytön yleistyminen musiikinkuunteluun käytettävänä laitteena tulee lisäämään musiikin kuuntelua erityisesti työn ja harrastusten yhteydessä.

Peräti 86 prosenttia vastaajista ilmoitti kuuntelevansa musiikkia radiosta viikoittain. Yksittäisistä musiikkipalveluista suosituimmaksi nousi YouTube, josta musiikkia kuuntelee viikoittain 59 prosenttia vastaajista. Fyysinen äänite oli kolmanneksi suosituin kuuntelulähde 39 prosentin osuudella.

Digipalveluilla Suomessa huomattava kasvupotentiaali – lähes 70 prosenttia netin käyttäjistä ei ole vielä kokeillut maksullisia suoratoistopalveluita

Tutkimuksen perusteella digitaalisilla musiikkipalveluilla on Suomessa vielä paljon kasvupotentiaalia, sillä 68 prosenttia vastanneista ilmoitti että ei ole koskaan käyttänyt maksullisia musiikin suoratoistopalveluita. Näin siitä huolimatta, että 86 prosenttia maksullisten suoratoistopalveluiden käyttäjistä oli tyytyväisiä palvelujen käytettävyyteen ja helppouteen. 55 prosenttia vastaajista puolestaan ilmoitti, että ei ole koskaan ostanut musiikkilatauksia.

Maksulliset suoratoistopalvelut lisäävät musiikin kuunteluun käytettyä aikaa

Tällä hetkellä maksullisten suoratoistopalvelujen (esim. Deezer, Spotify) käyttö vie musiikkimarkkinaa vahvimmin eteenpäin niin meillä kuin kansainvälisesti. Niiden suosio on kasvanut Suomessa noin 20 prosenttia vuodessa. Maksullisten suoratoistopalvelujen käyttäjät eivät välttämättä lopeta muuta musiikin kulutustaan, vaan he kuuntelevat ja ostavat fyysisiä äänitteitä ja kuuntelevat radioita saman verran kuin muutkin tutkimukseen osallistuneet. Nimenomaan maksullisten suoratoistopalveluiden käyttö tuntuu sekä lisäävän musiikin kuunteluun käytettyä kokonaiskuunteluaikaa että ylläpitävän kiinteämpää kiinnostusta musiikkiin ja artisteihin kuin pelkästään radioon painottuva musiikinkuuntelu.

Tutkimusaineiston perusteella voidaan päätellä, että vaikka suoratoiston suosio kasvaa tällä hetkellä vahvasti, on lähes puolella musiikin kuuntelijoista ilmeinen tarve myös musiikin keräämiseen ja omistamiseen. On siis hyvin mahdollista että palvelukehityksen seuraava aalto tulee latausten ja/tai kerättävien äänitteiden puolelta. Musiikin kulutuksessa vaikuttaisi olevan kyse paitsi kyvystä palvella musiikinkuuntelun tarpeita eri tilanteissa, myös kyvystä osua yhteen ihmisten sosiaalisen kanssakäymisen tarpeiden kanssa.

Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden tilastot löytyvät osoitteesta:
www.ifpi.fi/tilastot/vuosimyynti/

Tutkimuksen laillisesta ja laittomasta musiikinkuuntelusta Suomessa toteutti Musiikkituottajien toimeksiannosta tutkimusyhtiö Consumer Compass – Kuluttajatieto Oy huhtikuussa 2014. Tutkimukseen vastasi väestöllisesti edustava, 750 suomalaisen otos ikäryhmästä 16- 54 vuotta. Ikäosuudet painotettiin tuloksissa tasan ikäryhmien 16-29 vuotta, 30-39 vuotta ja 40-54 vuotta kesken. Aineisto painotettiin siten, että kaikissa ikäryhmissä sukupuolijakauma oli 50 prosenttia miehiä ja 50 prosenttia naisia

www.slideshare.net/ifpiFI/musiikin-kulutustutkimus-2014-osa-1

Lisätietoa:
Musiikkituottajat – IFPI Finland
(09) 6803 4050

Lauri Rechardt
Tommi Kyyrä