5.10.2018 Teosto ja IFPI tutkivat musiikin kuuntelua ja tähtien syntymistä

Uuden artistin kohtalon ratkaisee yksinäinen teini kuulokkeet korvilla

Teoston ja Musiikkituottajat IFPI Finland ry:n elokuussa 2018 teettämän tutkimuksen mukaan valtaosa uudesta musiikista nousee suosioon alle 20-vuotiaan yleisön kautta. Vaikka nuoret suomalaiset selaavat puhelintaan lähes herkeämättä, musiikkia ei kuitenkaan jaeta kovinkaan paljon: yleiset valmiit suosituslistat ohjaavat nuorten musiikinkuuntelua enemmän kuin kavereiden suosittelu.

Spotifyn ja YouTuben roolit ovat erityisen dominoivia ulkomaisten artistien tunnettuuden ja suosion kasvamisessa, kotimaisten uutuusartistien läpilyömisessä iso merkitys on myös radiosoitolla sekä perinteisellä ja sosiaalisella medialla. Esimerkiksi tänä vuonna suosioon nousseista uusista kotimaisista artisteista Lukas Leon on saanut vauhtia Cheekin kiertueelta ja Instagramista, Vestalle on tuonut uusia ystäviä useat haastattelut eri medioissa.  

Ylä-asteikäisiin vetoaa tähteys ja biitti, myöhäisteineihin samaistuttavuus ja puhuttelevuus

Alle 15-vuotiaisiin musiikinkuuntelijoihin vetoaa artisteissa näyttävä tyyli, hyvä biitti ja tähtipersoona.  Koska artistin olemuksella on erityinen merkitys, YouTuben musiikkivideoiden rooli korostuu.

Musiikin merkitys on kaikista elämänvaiheista tärkeintä 16-18 vuotiaille: suhde musiikkiin syvenee henkilökohtaisemmaksi, ja artisteista haetaan samaistuttavuutta. Kuunneltavan musiikin kirjo kasvaa, ja Spotifyn merkitys musiikin löytöpaikkana on tässä ikäryhmässä huipussaan. Keikoille mennään uusiin artisteihin tutustumisen sijaan kuuntelemaan esiintyjiä, joiden taso on varmistettu verkosta jo etukäteen. Valtaosan musiikkimaku on silti yhä melko mutkaton ja helposti tarttuvia biisejä suosiva.

Musiikilla luodaan yksityisyyttä ja tilaa olla rauhassa ja irti muusta ympäristöstä. Euroopan introverteimmässä maassa suhde myös musiikkiin on enemmän henkilökohtainen kuin sosiaalinen asia.

Radio toimii parhaiten iäkkäämmille kuulijoille ja asemansa jo vakiinnuttaneille esiintyjille

Netin johtava rooli uusien artistien löytymisessä ja suosioon nousussa ulottuu noin kolmeenkymmeneen ikävuoteen saakka, sen jälkeen tahtipuikkoa alkaa heiluttaa radio. YouTube ja Spotify ovat silti vielä yli viisikymppisillekin toiseksi tärkeimpiä artistien löytämisen kanavia. Seitsemänkymppisillä livekonsertit nousevat radion jälkeen selväksi kakkoseksi.

Kaikki ikäluokat huomioon ottaen radio on edelleen ylivoimainen musiikin kuuntelun lähde: radio tavoittaa päivittäin 75 % suomalaisista. 

Uusien kuulijoiden tavoittamiseen radio on kaikkein tärkein väline asemansa jo vakiinnuttaneille artisteille.  Radiosoitolla kannattajapohjaansa ovat vuoden 2018 aikana pystyneet laventamaan esimerkiksi Ellinoora, Elias Kaskinen ja eläkeikäisten keskuudessakin kohtalaisen tunnettu Haloo Helsinki!

Mitä iäkkäämpi musiikinkuuntelija on, sen tärkeämpää hänelle on lauluntekijän oma persoonallinen kädenjälki ja kyky tulkita tekstejä puhuttelevasti. Vanhemmat kuuntelijat hakevat musiikilta muita useammin myös monia kuuntelukertoja vaativaa haasteellisuutta.

Kaikissa ikäluokissa artistin menestystä auttaa suuresti se, että hän erottuu ja tuo jotain uutta juuri sen hetken musiikkitarjontaan.

Jo neljä miljoonaa suomalaista kuuntelee musiikkia puhelimesta

Kaikki muut kuuntelulaitteet ovat menettäneet osuuksiaan puhelimelle, jota lähes neljä miljoonaa suomalaista on käyttänyt musiikin kuunteluun tämän vuoden aikana. Viikoittain musiikkia kuuntelee puhelimesta noin kaksi ja puoli miljoonaa suomalaista. Alle 25-vuotiaat kuuntelevat musiikkia ulkona liikkeessä, iäkkäämmät autossa ja kotona.

Fyysisiä äänitteitä on ostanut viimeisen vuoden aikana vielä noin miljoona suomalaista. CD-levyjen kuuntelu kuitenkin vähenee reipasta vauhtia, ja muodikkaat vinyylilevyt ovat vielä vain pienen marginaaliryhmän minitrendi.  

Vuosi 2018 jää historiaan vuotena, jolloin Spotifyn kuuntelu ohitti CD-levyjen kuuntelun myös niiden viimeisessä turvasatamassa henkilöautossa.

Tuhansien hitaampien laulujen maa?

Vanhan viisauden mukaan Suomi on tuhansien murheellisten laulujen maa. Uuden tutkimustiedon nojalla olisi yhtä perusteltua puhua tuhansien hitaampien laulujen maasta, tai tuhansien syvällisempien laulujen maasta. Suomalaisten mielestä ero ulkomaiseen musiikkiin ole kuitenkaan enää minkään piirteen osalta kovinkaan suuri.

Teini-ikäiset kuuntelevat ulkomaista musiikkia jonkin verran kotimaista enemmän, mutta kotimaisella musiikilla on vankka suosio kaikissa ikäryhmissä: yli 30 % kaikista vastaajista oli löytänyt viime vuonna ainakin yhden uuden itseään kiinnostavan kotimaisen artistin.

Musiikkityylit elävät iän myötä hieman suoraviivaistaen rapista popin kautta rockiin ja lopulta iskelmään. Suosituin artistipolku ala-asteelta kypsään eläkeikään on tällä hetkellä CheekAntti TuiskuApulantaEppu NormaaliJuha TapioKatri Helena.  

Ulkomaisista artisteista tasaisinta tunnettuutta läpi kaikkien ikäluokkien nauttii Mamma Mia -elokuvien ansiosta renessanssia elävä Abba.

Teosto ja Musiikkituottajat IFPI Finland ry tutkivat vuosittain suomalaisten musiikin kuuntelussa tapahtuneita muutoksia. Elokuussa 2018 Norstatin tutkimuspaneelissa toteutettuun tutkimukseen osallistui edustavalla väestönäytteellä 1010 suomalaista. Päätulokset painotettiin vastaamaan kaikkia suomalaisia 13-75-vuotiaita iän ja sukupuolen mukaan valtakunnallisesti. Vastaajiin haettiin erityssuuret näytteet 13-15- ja 16-18-vuotiaita.

Lisätietoja:

Kari Tervonen
Business Analysis Director, Dingle

kari.tervonen@dingle.fi

Tutkimuspresentaatio:

www.ifpi.fi/tiedostot/MusiikkiMedia%202018%20presentaatio%20KT_16_9.pdf