3.7.1999 Tavaramerkkioikeus ja äänitteiden harmaatuonti

EU-tuomioistuin antoi nk. Silhouette - tapauksessa (EU-tuomioistuin C-355/96) 16. heinäkuuta 1998 selvän kannanoton siitä, miten tavaramerkkioikeuden raukeamisperiaatteita on EU-maissa tulkittava.

Tuomioistuimen kannan mukaan sellaiset kansalliset säädökset, joiden perusteella tavaramerkkioikeus raukeaa (konsumoituu), jos tavaramerkillä varustettu tuote on saatettu markkinoille ETA-alueen ulkopuolella oikeudenhaltijan suostumuksellakin, ovat EU:n ensimmäisen tavaramerkkidirektiivin vastaisia.


Mistä kysymys?
Harmaatuonnissa on kysymys sinänsä laillisten tuotteiden maahantuonnista. Tavarat on laskettu markkinoille tavaramerkkioikeuden haltijan toimesta tai luvalla EU:n ulkopuolella. EU:n sisällä ja ulkopuolella markkinoille laskettujen laillisten tavaroiden hintaero voi olla huomattava. Erityisesti hintaan vaikuttavat tavaroiden verotus, paikallisen työvoiman hinta ja muut paikalliseen kustannustasoon vaikuttavat asiat. Harmaatuontia harrastetaan etenkin tunnetuista halpatuotantomaista ja kurssivaihteluiden vuoksi edullisiksi muodostuneista valtioista.


EU:n ensimmäisessä tavaramerkkidirektiivissä säädetään tavaramerkkioikeuden raukeamisesta. Säädös on kuitenkin sanamuodoltaan niin avoimesti laadittu, että se on antanut mahdollisuuden erilaisille tulkinnoille. Suomessa tavaramerkkilakia uudistettaessa oikeuden raukeamisperusteiden määrittely jätettiin tarkoituksella oikeuskäytännön varaan. Nyt kaivattua oikeuskäytäntöä on saatu EU-tuomioistuimen tasolta.


Silhouette
Tapaus tuli EU-tuomioistuimen käsiteltäväksi, kun Itävallan korkein tuomioistuin pyysi EU-tuomioistuimen tulkintaa mm. siitä, onko EU:n ensimmäistä tavaramerkkidirektiiviä tulkittava siten, että merkinhaltija Itävallassa on oikeutettu kieltämään merkkinsä käyttämisen tavaroissa, jotka on laskettu markkinoille sinänsä laillisesti jossakin ETA-alueeseen kuulumattomassa valtiossa.


EU-tuomioistuin totesi yksiselitteisesti tuomiossaan, että kansalliset säädökset, joiden perusteella tavaramerkkioikeus raukeaa sellaisten tavaroiden osalta, jotka on laskettu markkinoille ETA-alueen ulkopuolella merkinhaltijan toimesta tai tämän suostumuksella, ovat EU:n ensimmäisen tavaramerkkidirektiivin vastaisia. Huomautettakoon, että esim. Ruotsin hallitus oli EU-tuomioistuimelle toimittamissaan lausunnoissa vahvasti vastakkaisen tulkinnan kannalla.


Mitä se tarkoittaa?
Tuomio antaa tavaramerkkioikeuden haltijalle laajan mahdollisuuden puuttua tavaramerkillään varustettujen tuotteiden harmaatuontiin. Huomattavaa on myös se, että harmaatuontiin voidaan puuttua kokonaisuudessaan. Mitään ennakkoehtoja siitä, että tuote olisi alun perin pitänyt valmistaa ETA-alueeseen kuuluvassa valtiossa ei aseteta.


Äänitetuottajien tekijänoikeuslakiin perustuva suoja harmaatuontia vastaan Suomessa voimassa olevan lainsäädännön mukaan koskee ainoastaan sellaisia äänitteitä, jotka alun perin on tallennettu (master) jossakin ETA-alueeseen kuuluvassa valtiossa. Siten tavaramerkkioikeuteen perustuva harmaatuontisuoja on huomattavasti kattavampaa, kuin tekijänoikeusperusteinen äänitetuottajan suoja. Edellytys suojan saamiselle on luonnollisesti se, että äänitteen pakkauksessa on käytetty tavaramerkkiä, jonka oikeudenhaltija myös on Suomessa asianmukaisesti rekisteröinyt.