3.12.2002 Suuri musiikinkulutustutkimus valmistui

Musiikin kulutus kasvussa – äänitemyynti ei

Musiikkia kulutetaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämä ei kuitenkaan näy äänitekaupassa. Vuoden 2002 osalta ÄKT:n jäsenyhtiöiden kappalemääräinen tukkumyynti oli lokakuun loppuun mennessä laskenut 8% vuoden 2001 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sama ilmenee vasta valmistuneessa musiikin kuluttajatutkimuksessa kysyttäessä kuluttajilta rahankäytössä viimeisen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Merkittävimpinä syinä myynnin laskuun voidaan edelleen pitää musiikin jatkuvasti lisääntynyttä digitaalista kopiointia, lähialueilta tapahtuvaa piraattiäänitteiden maahantuontia, sekä musiikin luvatonta internet-tarjontaa.

Tämän lisäksi äänitemyyntiä syö radioiden jatkuvasti lisääntynyt musiikkitarjonta, joka korvaa yhä enenevässä määrin musiikin äänitekuuntelun. Peräti 45% kuluttajista mainitsi tämän syyksi siihen, että he eivät olleet ostaneet lainkaan äänitteitä viimeisen vuoden aikana.

Tulokset käyvät ilmi juuri valmistuneesta Suomen Gallup markkinatutkimuksen toteuttamasta musiikin kulutustutkimuksesta, jonka teettäjinä olivat Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry, Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus. Tutkimuksessa selvitettiin pääasiassa musiikin ja äänitteiden kulutustottumuksia, piraattiäänitteiden maahantuontia sekä musiikkiin ja internetiin liittyviä asioita. Edellinen laajempi tutkimus aiheesta tehtiin huhtikuussa1997.

Syys- ja lokakuun 2002 aikana toteutetussa tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 2002 koko väestöä edustavaa, 15-79 -vuotiasta henkilöä. Näistä 56% (1131 vastaajaa) kuului tutkimuksen pääasialliseen kohderyhmään eli niihin kuluttajiin, jotka ilmoittivat ostavansa äänitteitä vähintään kerran vuodessa.

äänitemarkkinat

ÄKT:n viimeisimmän kokonaismarkkina-arvion mukaan Suomessa myytiin vuonna 2001 11,7 miljoonaa äänitettä myynnin arvon ollessa 127,34 miljoonaa euroa. Suomalaisten per capita ääniteostoiksi tuli näin 2,25 kpl ja 24,5 euroa. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Musiikkia vähintään kerran vuodessa ostaa tutkimuksen mukaan 56% suomalaisista ostomäärän ollessa yleisimmin 1-2 äänitettä vuodessa. Äänitteiden ostajien joukossa suhteutettuna koko väestöön oli tyypillisesti enemmän naisia, Suur-Helsingin alueella asuvia, korkean koulutustason omaavia, varakkaita talouksia ja lapsiperheitä.

Ääniteostajien heavy-usereita, eli kuluttajia, jotka ostavat äänitteitä vähintään kerran kuukaudessa tai useammin oli koko väestön osalta puolestaan muita useammin alle 35–vuotiaissa, opiskelijoissa ja puolison kanssa kahdestaan asuvissa. Erityisen ahkeria ääniteostajia ovat 25-44 –vuotiaat miehet, jotka pitävät heavyrockista/metallimusiikista. Tämä ryhmä käy aktiivisesti myös klubeilla, konserteissa ja musiikkifestivaaleilla.

Yli 40% suomalaisista ei ollut ostanut äänitteitä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tärkeimpänä syynä tähän 45% vastanneista ilmoitti radion musiikkitarjonnan riittävän kattamaan musiikin kulutustarpeet eli poistavan syyn hankkia omia äänitteitä.
Muina syinä ostamattomuuteen mainittiin mm. vähäinen kiinnostus musiikkiin, rahankäytön suuntautuminen muuhun kulutukseen, sekä musiikin kotikopiointi niin perinteisistä lähteistä kuin internetistäkin. Selvästi vähiten äänitteitä ostavat yli 55-vuotiaat, maanviljelijät ja eläkeläiset.

muutokset kuuntelu- ja kulutustottumuksissa

Omalta äänitteeltä tapahtuvaan musiikinkuunteluun käytetään yhä vähemmän aikaa ja rahaa. Radiosta tapahtuva musiikin kuuntelu on puolestaan kasvussa.
Kysyttäessä kuluttajien rahankäytössä viimeisen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia, ainoastaan matkapuhelinviestintään ja internetyhteyksiin oli käytetty selvästi enemmän rahaa kuin vuotta aiemmin. Kuluttajat arvelivat matkapuhelinviestintään käyttämänsä rahamäärän kasvaneen jopa 26% edellisestä vuodesta. Äänitteisiin käytetty rahamäärä oli sen sijaan kuluttajien oman arvion mukaan pienentynyt 7%.

tietolähteiden tärkeys

Radioissa soitettu musiikki ja ystävät/tuttavat muodostavat tärkeimmät tietolähteet uuden musiikin ja äänitejulkaisujen osalta. Sen sijaan kuluttajat suhtautuvat tutkimuksen mukaan varsin kriittisesti maksettuun mainontaan. Parhaiten esiinnoussut ilmoitusmedia, eli tv-mainonta mainitaan tietolähteiden tärkeyttä kysyttäessä vasta seitsemäntenä.

Radioiden ristiriitainen asema toisaalta tärkeänä tietolähteenä ja toisaalta äänitemyyntiä eniten syövänä tekijänä nousi esiin muissakin tutkimusosioissa. Näyttäisikin siltä, että yksittäisen kappaleen saamista soittokerroista riippuu onko kyseessä tiedottava vai kuluttava soitto. Erityisesti ns. hittiasemilla yksittäisten kappaleiden saamat massiiviset toistomäärät syövät selvästi äänitemyyntiä.

ostopaikat

Suomalaiset ostavat äänitteensä useimmiten tavaratalon musiikkiosastolta. Peräti 67% vastanneista ilmoittaa viimeisen vuoden aikana hankkineensa levyjä tavarataloista. Seuraavaksi yleisimpiä ostopaikkoja ovat musiikin erikoisliikkeet ja kauppojen / markettien musiikkipisteet.

Ostopaikkoja lueteltaessa esiin nousevat edelleen myös Viro sekä Venäjä, joista äänitteitä hankitaan jopa yhtä usein kuin postimyynnistä tai huoltoasemilta. Tämä heijastuu myös ko. maista maahantuotavien piraattiäänitteiden määrässä, joka vuonna 2001 ylitti jo 3 miljoonaa kappaletta. (lisätietoja: www.antipiracy.fi)

tallentaminen

Kasettimaksutoimiston aiemmin syksyllä julkistaman tutkimuksen mukaan (lisätietoa: www.teosto.fi) noin puolet CD-R levyille tallennetusta aineistosta on musiikkia. CD-R levyjen maahantuontimääriin suhteutettuna tämä tarkoittaa n. 8 miljoonaa kappaletta.
Nyt tehdystä tutkimuksesta voidaan päätellä, että musiikkia kopioidaan tämän lisäksi varsin paljon edelleen myös C-kaseteille. Omilta tai ystäväpiiristä lainatuilta äänitteiltä kopioinnin jälkeen yleisimmät kopiointilähteet ovat tutkimuksen mukaan radio ja kirjastoista lainatut äänitteet.

Kirjastojen äänitetarjonta on muodostanut merkittäväksi kilpailijaksi äänitekaupalle, sillä, kirjastojen cd-levyarkistot muodostavat mittavan kopiointilähteen. Opetusministeriöltä saadun tiedon mukaan Suomen kirjastoista tehtiin vuonna 2001 yhteensä n. 9 miljoonaa äänitelainausta.

Lisätietoja:

ÄKT ry
Arto Alaspää
Tommi Kyyrä