Uutiset

27.10.2000 Sisältö-Suomi

Tavoite ja organisaatio


”Hallitus käynnistää laajapohjaisen ja poikkihallinnollisen tietoyhteiskunnan sisältöjä kehittävän hankkeen, jonka tarkoituksena on luoda edellytykset Suomen nousemiseksi tietoliikenne-teknologian ohella merkittäväksi sisältöteolliseksi maaksi”.


Tämä Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmakohta merkitsi painavaa poliittista vahvistusta opetusministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön piirissä valmistelluille ajatuksille sisältöjen tuotannon ja kulttuuri-teollisuuden resurssi- ja kehittämistarpeista. Tuottaja Pekka Krook`in näkemys ja slogan-taju yhdisti erilliset ajatukset ja ehdotukset poikkihallinnolliseksi Sisältö-Suomi -malliksi.


Hallitusohjelmaa täydentävässä valtiosihteeri Rauno Saaren hankesalkussa vuosille 1999- 2003 julistus tarkentui edelleen seuraavaan muotoon:
”Sisältö- ja kulttuuriteollisuuden toimintaedellytysten kehittämisen tavoitteena on rakentaa suomalaiselle kulttuurille mahdollisimman suuri osuus kotimaan markkinoista sekä merkittävä ja kasvuhakuinen rooli kansainvälisillä markkinoilla.”


Toimeen tartuttiin nyt leveällä rintamalla. Eri ministeriöiden suunnitteluryhmä antoi Sisältö-Suomi -hankkeen esiselvityksen Elokuvasäätiön toimitusjohtaja Jouni Mykkäsen valmisteltavaksi. Hänen työnsä jäljiltä kabinetit kehittelivät syksyn 1999 aikana ratkaisut tarvittavista työryhmistä ja niihin kutsuttavista asiantuntijoista.


Mukana on nyt kahdeksan ministeriötä, joilla jokaisella on oma yhteytensä valmisteluun. Näkökulmia on monia – kulttuuri-sisällöt, koulutus, kansainvälinen kauppa, yritystoiminta, työllisyys, sosiaaliset palveluprosessit, julkishallinto, jakelutekniikat, konvergenssi jne.


Hallituksen Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta istuu ylimpänä ja sen jaostoksi asetettu ministeri Suvi Lindènin johtama työryhmä koordinoi työskentelyä. Opetusministeriön asettamat viisi eri työ-ryhmää valmistelevat alakohtaisia erityis-kysymyksiä, jotka nekin ovat piiriltään laajoja ja haasteellisia. Toimialallemme tärkein niistä on Digitaalisen sisältötuotannon työryhmä, jossa ÄKT on äänellään mukana. Jokainen työryhmä totesi jo työnsä alkuvaiheessa, että kaikella tällä on vääjäämätön yhteys myös tekijänoikeuksiin. Siksi opetusministeriö päätti asettaa kuudennenkin pyörän – tekijänoikeustyöryhmän, jossa esiin tulleet copyright-ulottuvuudet arvioidaan. Sille päätettiin kutsua ”voimavaraksi” tekijänoikeusasiantuntijapaneeli, jossa oikeudenhaltijatahot pääsevät kommentoimaan esillä olevia kysymyksiä. Alaspää on ÄKT:n nimeämänä edustajana paneelissa.


Mitä odotuksia digitaalisissa tuotannoissa



Viime vuosikymmenen (-tuhannen!) lopun kulttuuri- ja sisältöteollinen keskustelu oli vaarassa jäädä pohtimaan audiovisuaalisen tuotannon tarpeita. Tämän teki ymmärrettäväksi suomalaisen elokuvan silloinen ”kulttuuribudjettivetoisuus” ja markkina-asema. Äänitetuotanto, jossa kotimaisella tuotannolla oli vahva asema, ja jonka tukitarpeet oli jätetty toimialarahoitteisen ESEKin ( ja osin LUSESin ) hoitoon, oli jäädä huutolaispojaksi. ÄKT:llä olikin tapahtuneessa valmistelussa ulkopuolisen ”unilukkarin” rooli ja tarve lausunnoin muistuttaa audio-ja musiikkituotannon olemassaolosta. Ja tietenkin tarpeesta olla mukana virallisessa kulttuuriteollisuus-keskustelussa.


Jouni Mykkäsen johtamana Digitaalisen tuotannon työryhmä on alkuvaiheessaan paneutunut eri asiantuntijatahojen kuulemisiin. Visioitaan ovat olleet esittelemässä mm. Sonera, Sanoma WSOY, Alma Media, Elisa ja Nokia. Digitaalinen infrastruktuuri on verkkoineen, kaapeleineen ja mobiileineen vääjäämätön osa sisältöjen tulevaisuutta. Samoin tuote- ja palvelukonseptien kehittäminen ja rahoittaminen vaatii konvergenssipartnereita. Digitaalisen television tuleminen ja sen aiheuttama 12-kanavainen ohjelmatarve on ollut myös vahvasti esillä. H-hetkeksi DigiTV:lle on päätetty 27.8.2001! Ja analogisen televisiokauden arvioidaan päättyvän 2006.


Työryhmän ministeriön budjetti- ja toimenpidekeskusteluun esittämistä keskeisistä teeseistä ja audiopainotteisista ehdotuksista voidaan poimia seuraavia:


    * Digitaaliset televisiolähetykset ja internetin sekä mobiilipalvelujen käyttö lisäävät kotimaisten audio- ja audiovisuaalisten palvelujen ja mm. verkkopohjaisen multimedian tarvetta.

    * Tarve tehdä Sisällön Diginet- tietopaketti, jossa uudet toiminnalliset tarpeet ja mahdollisuudet mutta myös niihin liittyvät (teknisetkin) rajoitukset esitetään käytännöllisellä ja ymmärrettävällä tavalla.

    * Suomalaisen äänitetuotannon uusien digitaalisten jakeluteiden ja tilaajavalintaisten myynti- ja kuuntelupalveluiden kehittäminen.

    * Digitaalisten audiotuotantojen ja uusien digitaalisten tallenneformaattien kehittämisprojektit ja rahoittaminen.


Kehittämishankkeiden vuotuiseksi rahoitustarpeeksi on arvioitu vähintään 150 miljoonaa markkaa. Maksumiehiksi on kaavailtu mm. seuraavia tahoja: hallituksen tulevaisuuspaketti, Sitra, TEKES, DigiTV-yhtiöt, teleoperaattorit ja tuottajat. Nyt jo tiedetään, että OPM:lle tulevaisuuspaketista allokoitu osuus jäi toivottua selvästi pienemmäksi. Sen kohdentamisessakin OPM:n muut kuin varsinaiset sisältötuotantohankkeet ovat ilmeisen vahvoilla.


Mutta työ jatkuu. Neljän vuoden urakasta on tehty vasta pieni osa. Painopistettä aletaan siirtää selvittelystä sisältöjen tuotantoja palvelevien pilottien ja projektien käynnistämiseen. Musiikin eri sisältötuotantoja ja vientikelpoisuutta unohtamatta.
(AA)