27.10.2000 Onko piraattivirta Virosta ja Venäjältä pysäytettävissä?

Nykytilanne


Äänitepiratismi on edelleen järkyttävän suuri ongelma Virossa ja Venäjällä. Tallinnan kuuluisien kauppapaikkojen Merenkeskus ja Mustanmäen torin tarjonta kattaa käytännössä katsoen kaiken Suomessa tuotettavan musiikin. Musiikin lisäksi tarjolla on runsaasti elokuvia, tietokoneohjelmia sekä -pelejä. Viipurin torilla tarjonta on parin viime vuoden aikana vähintäänkin tuplaantunut. Suomalainen kuluttaja saa tällä hetkellä Viipurissa sadalla markalla itselleen neljätoista CD-levyä.


TTVK:n keväällä 1999 Taloustutkimus Oy:llä teettämän haastattelututkimuksen perusteella arvioitiin silloin, että vuoden 1998 aikana Suomeen tuotiin Virosta ja Venäjältä yhteensä n. 2.000.0000 laitonta tallennetta (musiikki, elokuva ja tietokonepelit). Tänä vuonna arvioidaan pelkästään Tallinnan ja Helsingin välillä olevan noin kuusi miljoonaa matkustajaa. Suomalaiset oikeudenhaltijat arvioivatkin, että tällä hetkellä laittomia tallenteita tuodaan tuliaisostoksina Virosta ja Venäjältä yhteensä noin 3.000.000 kpl vuodessa.


Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus arvioi, että suomalaiset kuluttajat tukevat tuliaisostoksillaan Viron ja Venäjän järjestäytynyttä rikollisuutta vuositasolla noin 95.000.0000 mk:lla. Paradoksaalista on, että monet suomalaiset valittavat suureen ääneen ”itärikollisuudesta” ja sen vaikutuksista meillä, mutta samaan aikaan rahtaavat lapsilleen piraattituliaisia Viipurin torilta.


Onko mitään tehtävissä?


Viime aikojen kehitys Virossa antaa kenties pieniä toiveita siitä, että immateriaalioikeuksien suoja ja etenkin lakien täytäntöönpano olisi terävöitymässä. Syynä Viron viranomaisten kasvaneeseen aktiivisuuteen lienee haluttu EU-jäsenyys, vaikka tämä onkin julkisuudessa kiistetty. Tallinnan poliisin erikoisryhmä teki kesäkuun alussa useita iskuja mm. Mustanmäen torin Kadaka Markettiin. Iskujen seurauksena laittomat tallenteet siirtyivät ns. tiskin alle ja kauppa muuttui katalogikaupaksi.


Tuotteita kauppaavat nuoret miehet liikkuvat turistien joukossa ja esittelevät sinnikkäästi myyntikansioitaan, jotka sisältävät näyttävät listat ja esitteet saatavilla olevista tuotteista. Mikäli kaupat syntyvät, tuodaan tavara noin viiden minuutin sisällä lähellä sijaitsevasta varastosta.


Viron tullilainsäädäntö on jo vuoden 1998 alusta lukien kieltänyt kaikkinaisen piraattitallenteiden maastaviennin. Ongelmana on ollut tullivalvonnan olemattomuus ja toisaalta myös kuluttajien tietämättömyys lain sisällöstä. Viron tullilain mukaan piraattitallenteen maastaviennistä seuraa sakko, joka on kolme kertaa salakuljetetun tavaran arvo. Viron rikoslain perusteella vakavimmissa tapauksissa rangaistusseuraamuksena voi tulla jopa kolme vuotta vankeutta.


Suomen Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus sekä Viron vastaava organisaatio Eesti Autoriõiguste Kaitse Organisatsioon ovat yhteistyössä hankkineet Tallinnan satamaterminaaliin asennettavat info-kyltit, joissa tiedotetaan Viron lainsäädännöstä. Kyltit asetettiin paikoilleen 13.6.2000. Kyseinen terminaali kattaa 80 % Helsingin ja Tallinnan välisestä matkustajaliikenteestä. Julkisuudesta saadun palautteen perusteella vaikuttaisi siltä, että viesti on tavoittanut kuluttajat kohtuullisen hyvin. Ne, jotka muutoinkin noudattavat lakia, jättävät toivon mukaan nyt laittomat tallenteet ostamatta.


Selvää on kuitenkin, että pelkät varoituskyltit eivät yksin tehoa, tarvitaan myös valvontaa, jota Viron tulli on ilmoittanut tehostavansa. Toivoa sopii, että näin myös tapahtuu, sillä valitettava tosiasia on, että tätä kirjoitettaessa (18.7.2000) ainakin kaupankäynti Tallinnassa on palautunut entisiin uomiinsa. Laitonta tavaraa on jälleen avoimesti tarjolla ja kauppa käy vilkkaasti.


Venäjän osalta tilanne on vieläkin lohduttomampi. Parhaiten piraattivirtaa on lienee leikannut Viipuri-kortin lakkauttaminen. Pikaviisumin hankkimiseen voi kulua kolmekin päivää ja tämä näkyy voimakkaasti Viipurin katukuvassa, suomalaiset turistit
loistavat poissaolollaan. Toisaalta Venäjän halpa bensa houkuttaa suomalaista autoilijaa. Tankkausreissulla on helppoa ostaa levyt, pelit ja videot bensa-asemalla tai aivan sen vierestä sijaitsevasta myyntikojusta. Vaalimaan ja Nuijamaan tullin haaviin onkin jäänyt säännöllisesti matkustajia noin 50 – 100 levyerän kanssa. Jotkut epäilemättä rahoittavatkin tankkausreissunsa piraattikaupalla.


Suomen tämänhetkinen lainsäädäntö ei kiellä piraattitallenteiden maahantuontia yksityiseen käyttöön. Kyseinen porsaanreikä, joka mahdollistaa kulttuuriteollisuudelta varastamisen, tulisi ehdottomasti tukkia. Kenen edun mukaista on, että suomalaiset kuluttajat antavat mafialle ”yritystukea” vuosittain n. 95 miljoonan markan edestä. Euroopan maissa esim. Ranskassa piraattituotteiden maahantuonti yksityiseen käyttöön on kielletty lailla. Italian parlamentin alahuone on heinäkuussa vahvistanut piraattitallenteen ostajalle annettavan hallinnollisen sakon. Euroopan yhteisön piirissä Euroopan parlamentti on 4.5.2000 antamassaan päätöslauselmassa korostanut tekijänoikeuksien suojan riittävyyttä ja yhteneväisyyttä mm. laittoman maahantuonnin osalta.


Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen jäsenet ovat nyt tarttumassa härkää sarvista. Oikeus- ja opetusministeriölle tullaan elokuussa jättämään lakialoite-esitys, jossa esitetään piraattitallenteen maahantuonnin kaikkinaista kieltämistä. Tällöin tulli pystyisi takavarikoimaan jopa yksittäisen piraattitallenteen. Uuden lainsäädännön myötä suomalaiset tallennemarkkinat saataisiin vähitellen putsattua piraattitallenteista ja Suomella olisi mahdollisuus tavoitella piratismin osalta esim. muiden pohjoismaiden tasoa.


Ifpin kesäkuussa julkaisema piraattiraportti kertoo karua kieltään. EU-maista ainoastaan Kreikassa on arvioitu olevan äänitepiratismia enemmän kuin Suomessa. Suomen kanssa samassa sarjassa (piratismiaste 10-25 % markkinoista) kamppailee Italia. Italiassa ongelmaan on lainsäädäntöteitse jo pureuduttu, toivottavasti näin tehdään pikaisesti myös meillä.


Antti Kotilainen
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus